lauantai 1. joulukuuta 2012

Kiss Blondie Goodbye


Talvi tuli sitten oikein kertaheitolla joulukuun kunniaksi. Onneksi eilen oli vapaapäivä, joten saatoin vain makoilla viltin alla koko päivän ja katsella, kun lumimyrsky muutti mustan valkoiseksi. Hauska oli myös katsella kissoja, jotka ihmettelivät parvekkeen vallannutta lumikinosta. En oikein tiedä mitä hallusinaatioita lumi niille aiheuttaa, mutta kovasti ne oli jotakin myyriä saalistavinaan sieltä lumen alta. Varsinkin Kiki tykkää aurata lumikinosta ja syöksyä kuvitteellisten lumihiirien kimppuun. Ja sitten pitää tietysti rynnätä hirveällä vauhdilla sisään tassuja ravistelemaan, kun lumi onkin kylmää ja märkää.

En ole saanut kirjoitettua blogiin mitään järkevää viime aikoina, koska mut on vallannut jonkinlainen monomania hiuksiani kohtaan. Olen nimittäin aiemmin värjännyt ja leikannut hiuksiani sillä periaatteella, että antaa mennä vaan, tuli mitä tuli. Pienempiä hiuskriisejä on siis ollut aiemminkin näiden mun kokeilujen takia, mutta sitten, aivan yllättäen, tapahtui The Suuri Hiuskatastrofi.

Olen siis ollut nyt blondina puolisentoista vuotta, viimeiset puoli vuotta ihan platinablondina. Olen tykännyt tästä vaaleudesta enemmän kuin mistään muusta väristä aiemmin. Olo on kotoisa blondina ja kuulemma tämä väri myös sopii mulle. No, olen siis huoletta värjännyt tummanruskeaa juurikasvuani 3-4 viikon välein, koska hiukseni kasvavat nopeasti ja tumma juurikasvu platinanvaaleassa tukassa on aika järkyttävän ruma näky. Tietysti olen kuullut, että jos hiuksia vaalentaa liian monta kertaa, hiukset hapertuvat ja kuulemma voivat jopa katketa. Olisi ehkä pitänyt uskoa, mutta ei, itsepäisesti värjäilin vain menemään... kunnes vaalensin juurikasvuani sen vihoviimeisen kerran. Tuloksena oli se, että hiuksia huuhdellessa viemäriin valui värinpoistoaineen lisäksi myös 1/3 hiuksistani. Ei ehkä tarvitse selittää, miten järkyttävää on, kun vetää sormilla hiusten läpi ja käteen irtoaa kourakaupalla hiuksia. Nyt mulla on siellä täällä sellaisia parin sentin pituisia tuppoja niissä kohdissa, joissa hius on palanut poikki.

Vahingosta viisastuneena totesin, ettei blondiin ole enää paluuta. Kun juurikasvu on kasvanut sellaiseksi, ettei edes myssy päässä voi enää kulkea, aion värjätä hiukset tummemmaksi - muutakaan en oikein voi. Ajattelin värjätä hiukset lähelle omaa väriä ja sen jälkeen käyttää vain kevytvärejä tai sävyteshampoota. Toinen vaihtoehto on jatkaa kestovärillä värjäilyä, mutta väri ei saa olla kuin enintään asteen omaa väriä vaaleampi, koska muuten joutuisin käyttämään värinpoistoa, ja sitähän hiukseni eivät todistettavasti kestä...

Ainoa hyvä puoli tässä hiuskriisissä on se, että saan kokeilla taas uutta hiusväriä, jee! Oikeastaan mulla on kolme vaihtoehtoa mielessä: kullanruskea (eli mun oma väri), kupariin taittava kullanruskea tai punainen. 

Kuvaoksennus inspiroivista hiusväreistä, silvuplee:

Kullanruskea





Kullanruskea kuparilla
 




Punainen








Kaikki nuo värit ovat ihania ja sopivat kantajilleen niin hyvin, etten millään osaa valita! Mielipiteitä, ajatuksia, suosikkeja, anyone?

2 kommenttia:

  1. Kupari ja punainen ovat omaan silmääni erittäin kauniita!

    Itsekkin tällä hetkellä viihtynyt jo jonkin aikaan oranssissa, joka vivahtaa juurikin sellaiseen "luonnon punaiseen" hiusväriin (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri sellainen luonnollinen punainen kiinnostaisi nyt aika paljon. Oikein räikeä kirkkaanpunainenkin on kyllä tosi hieno, mutta en ehkä itse viihtyisi ihan niin räikeässä värissä. Tuollainen kuparin tai punaisen sävy on kyllä kutkuttanut jo pitkään, ehkä nyt pitäisi viimeinkin uskaltaa... :)

      Poista